Mitä siirtymävaihe tarkoittaa?
Siirtymävaihe tarkoittaa pitkäaikaissairaan nuoren elämässä ajanjaksoa, jolloin hän valmistautuu siirtymään sekä konkreettisesti siirtyy lasten terveydenhuollosta aikuisten terveydenhuoltoon. Se on monitahoinen ja aktiivinen prosessi, joka koskee nuoren lääketieteellisiä, psykososiaalisia ja koulutuksellisia sekä ammatinvalintaan liittyviä tarpeita aikuispuolelle siirtyessä. Ensimmäinen käynti aikuisten yksikössä on vain yksittäinen tapahtuma tässä prosessissa, ei sen päätetapahtuma!
Siirtymävaiheen tavoitteena on turvata nuorelle somaattisen sairauden hyvä ja keskeytymätön hoito, mutta myös aktiivista psyykkistä tukea. Siirtymävaiheen terveydenhuolto on parhaimmillaan suunnitelmallista, yksilöllistä ja kehitysasteen mukaista ja tukee nuoren itsenäistymistä, vuorovaikutustaitoja, itsevarmuutta ja omahoitoa. Samalla luodaan pohjaa pitkäaikaissairaan elämänmittaiselle toimintakyvylle ja edistetään nuoren kiinnittymistä hoitoon.
Siirtymävaiheen ajoittuminen on yksilöllistä, mutta yleensä se sijoittuu ikävuosien 12-22 välille. Samaan aikaan nuori työstää psyykkisesti itsenäistymiseen, seksuaaliseen kehitykseen ja aikuistumiseen liittyviä asioita. Kehitykseen liittyvien monien normaalien muutoksien ja pitkäaikaissairauden yhteensovittaminen on vaativa tehtävä ja tässä vaiheessa nuoren sitoutuminen hoitoon vaatii aktiivista tukea.
Terveydenhuoltopalvelut ja ammattilaisten koulutus on perinteisesti suunnattu lapsille tai aikuisille, mutta ei nuorille. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, ettei pitkäaikaissairaan nuoren siirtymävaihetta huomioida mitenkään, vaan oletetaan, että nuori aikuistuu yhdessä yössä ja sopeutuu vallitsevaan terveydenhuoltomalliin. Optimitilanteessa nuorelle annetaan asteittain vastuuta omasta sairaudesta ja sen hoidosta 12-14 vuoden iästä lähtien. Tärkeä virstanpylväs on ammattilaisen tapaaminen ilman vanhempia. Vanhempia ei kuitenkaan haluta syrjäyttää nuoren hoidosta, vaan myös he tarvitsevat tukea, jotta pystyvät ”päästämään irti” ja siirtämään osaltaan vastuuta nuorelle. Ennen siirtymistä järjestetty tutustumiskäynti aikuisklinikkaan vähentää mahdollisia tulevaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Konkreettinen siirtyminen tapahtuu sairaanhoitopiiristä riippuen n. 16-18v iässä, mutta ajankohdassa on hyvä olla ajallista joustoa riippuen nuoren kokonaistilanteesta.
Siirtymisen jälkeen nuori jatkaa sopeutumistaan sairauteensa ja työstää sairauden aiheuttamien muutoksien vaikutuksia kehonkuvaansa. Siirtymisvaiheen loppumiselle ei ole varsinaista virallista määritelmää, mutta vaihe voidaan katsoa päättyneeksi, kun nuori aikuinen pystyy ottamaan vastuuta itsestään, tekemään itsenäisiä päätöksiä ja osallistuu yhteiskuntaan itsenäisenä aikuisena.
Aikuispuolen ammattilaiset kokevat usein kokemuksen ja koulutuksen puutetta nuoria hoitaessaan. Vuorovaikutustaidot, vahva ammattiosaaminen ja nuoren mielipiteen kunnioittaminen ja mukaanotto päätöksentekoon ovat avainasemassa nuorten kanssa toimiessa. Yhteistyö lasten- ja aikuisklinikoiden välillä, etukäteen mietitty siirtymisvaiheen hoitomalli ja moniammatillinen tiimityöskentely antavat tukea siirtymisvaiheen hoitoon.
Lisätietoja:
Krista-Liisa Vidqvist
TAYS/Reumakeskus
040 7034566
krista-liisa.vidqvist@fimnet.fi