HUOM: Tämä sivu kertoo vuoden 2013 tapahtumasta. Siirry uusimmalle sivulle »

Kokemuksia implanttirekistereistä meillä ja muissa Pohjoismaissa

Yleistä tekonivelleikkauksista

Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat vakiintuneet vaikean, konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman vaikean nivelrikon hoitomuodoksi. Leikkauksia tehdään Suomessa vuosittain n. 20 000. Tekonivelleikkausten määrän on ennustettu kasvavan voimakkaasti lähivuosina väestön ikääntyessä. Tekonivelleikkaukset ovat erikoissairaanhoidon suurin kuluerä käsittäen n. 2-3 % erikoissairaanhoidon kuluista. Tekonivelleikkauksiin liittyvät hoitovahingot ovat yleisin potilasvahinkovakuutuksesta korvattu potilasvahinko.

Suomen Endoproteesirekisteri

Tekonivelleikkauksia tekevät sairaalat ilmoittavat tekonivelleikkaukset Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään Suomen Endoproteesirekisteriin, joka on maailman toiseksi vanhin tekonivelrekisteri ja on perustettu vuonna 1980. Maailman ensimmäinen tekonivelrekisteri perustettiin Ruotsiin vain vuotta aikaisemmin.

Mihin Suomen Endoproteesirekisterin sisältämää tietoa käytetään?

Tekonivelrekisteriin leikkauksista kerättävän tiedon perusteella voidaan esimerkiksi arvioida tekonivelkonseptien ja mallien tuloksia, potilaan iän, sukupuolen tai leikkausdiagnoosin vaikutusta uusintaleikkausriskiin sekä tekonivelleikkausten yleisyyttä ja ilmaantuvuuden muutoksia ajan funktiona.

Käytännössä rekisteristä saatava tieto auttaa mahdollisimman hyvän ja kustannustehokkaan tekonivelmallin ja kiinnitysmenetelmän (luusementin kanssa vs. ilman) valinnassa potilaalle. Toisaalta rekisteristä saatava tietoa auttaa, potilaan hänen kanssaan keskustellaan mahdollisesta leikkaushoidon hyödyistä ja riskeistä (esimerkiksi nuorilla potilaille polven tekonivelleikkausten uusintaleikkausriski on kohonnut).

Suomen Endoproteesirekisterin nykytilanne?

Rekisterin tiedonkeruulomakkeiden ja -menetelmän osalta on havaittu selkeä kehittämistarve. Nykyinen lomake ei esimerkiksi kerää tietoa lonkan tekonivelten liukupinnan ominaisuuksista, keräyksen tulisi tapahtua reaaliaikaisesti ja suoraan elektronisesti. THL:n toimesta on nimetty asiantuntijaelin, jonka tavoitteena on kehittää sekä tietosisältöä että sen keräystapaa. Lisäksi tulosten raportointia tulisia parantaa.

Vaikka rekisterin kehittäminen on monen vuoden odotuksen jälkeen nytkähtänyt eteenpäin, on THL:n rekisteriin panostettavan resurssit edelleen maltilliset, jos niitä vertaa vastaavien rekisterien toimintaan muissa pohjoismaissa. Mikäli rekisteristä saatavan tiedon perusteella tekonivelleikkausten uusintaleikkausriskiä voidaan vähentää, on tällä myös merkittäviä taloudellisia seurauksia yhteiskunnalle.

 Tulevaisuudennäkymät?

Potilaiden valinnan vapaus käynnistyy tammikuussa 2014. Tähän mennessä pitäisi pystyä tuottamaan tietoa potilaille hoidon tasosta eri yksiköissä, joka auttaisi heitä hoitopaikan valinnassa.

Lisätietoja:

Ville Remes

LT, dos, vs. ortopedian ylilääkäri

HUS Peijaksen sairaala

ville.remes@hus.fi

050-4271988