Itsetuhoista liikennekäyttäytymistä voidaan vähentää

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa vuodesta 1990 lähtien. Itsemurhavaaran nykyistä parempi tunnistaminen on tärkeä vaikutuskeino paitsi itsemurhan ehkäisemiseksi, myös itsetuhoisen liikennekäyttäytymisen ennakoimiseksi ja estämiseksi.

Vuonna 2013 itsemurhan teki 887 ihmistä: heistä 666 oli miehiä ja 221 naisia. Itsemurhista 8 pro-senttia tapahtui liikenteessä. Itsemurhakuolleisuus (100 000 henkeä kohti) on Suomessa lähes puolittunut (–46 %) vuodesta 1990 (30,0) vuoteen 2013 (16,3). Kaikista kuolemansyistä vuonna 2013 miesten itsemurhien osuus oli 3 prosenttia ja naisten 1 prosentti. Vuoden 2014 tiedot Tilastokeskus on ilmoittanut julkistavansa 30.12.2015, eivätkä ne siten olleet käytettävissä tätä kirjoittaessani.

Mielenterveyden häiriöt ovat keskeisimpiä itsemurhakuolemien taustasyitä. Usein tämä jätetään suurelle yleisölle kertomatta. Itsemurhayritys on itsemurhakuoleman suurin vaaranmerkki. Itsemurhayritykset eivät välttämättä aina tule edes läheisten tietoon. Useimmat ovat kuitenkin pyrkineet kertomaan aikeistaan, ja tavallisesti taustalla on useampi kuin yksi jo pitempään kestänyt syy. Tämä seikka avaa samalla mahdollisuuden puuttua asiaan ja myös tarjota apua ajoissa.

Itsemurhan ehkäisyn kulmakivenä on se, että mielenterveyden häiriöön sairastunutta hoidetaan hyvin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen itsemurhaa yrittänyt saa ensiavun jälkeen myös välitöntä tukea, hoitosuunnitelman ja asianmukaista hoitoa. Masennustila tulee havaita ja hoitaa ajoissa, päihteiden käytön tilalle tulee saada selviytymistä paremmin tukevia keinoja ja fyysisten sairauksien hoitokäytäntöihin tulee lisätä psyykkistä ja sosiaalista tukea.

Itsemurhien ehkäisemiseksi tarvitaan pelkän tiedottamisen ohella muita keinoja. Itsemurhavaaran nykyistä parempi tunnistaminen on tässä keskeinen vaikutuskeino. Katso tähän ohjeet alla olevasta taulukosta.

Itsemurhan vaara on suuri, kun henkilö:

• puhuu halustaan kuolla

• etsii itselleen keinoa tappaa

• puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi

• puhuu olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua

• puhuu olevansa muille taakkana

• lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään

• käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti

• nukkuu liian vähän tai liian paljon

• vetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi

• osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa

• liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen.

Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä useampi yllämainituista seikoista täyttyy.

Jos joku, jonka tunnet, on itsemurhavaarassa, toimi seuraavasti: Älä jätä häntä yksin. Poista ulottuvilta autonavaimet, aseet, alkoholi, lääkkeet, huumeet tai terävät esineet. Jos tarvitset hätäapua, soita yleiseen hätänumeroon, vie hänet sairaalan päivystykseen tai muulla tavoin pyydä heti apua.

Medialla on huomioitava merkitys myös itsemurhien ehkäisylle. Itsemurhien uutisointitapa voi tarjota itsemurhaa aikovalle tai sitä jo yrittäneelle samaistumiskohteen ja siten pahentaa tilannetta. Maltillinen uutisointitapa itsemurhien kohdalla voi toisaalta osoittaa, mistä vaikeina hetkinä saa apua, ja siten estää itsetuhoista käyttäytymistä myös liikenteessä.

Lisätietoa:

Timo Partonen, 0295248859, timo.partonen@thl.fi