Onko terveysteknologia vaikuttavaa?

Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on: kyllä!

Terveysteknologia on toki laaja käsite, ja tämä pohdinta keskittyy vain sovellutuksiin ja palveluihin, joilla kansalainen tai potilas voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä ja sairautensa hoitoon. Tälläkin alueella on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, ja kuten kaikessa teknologiassa, myös terveysteknologiassa on sekä vaikuttavaa että vaikuttamatonta. Vaikuttavuus taas riippuu sekä teknologiasta että sen käyttöönotosta.

Tutkimustietoa on kertynyt runsaasti erilaisista sovellutuksista, ja selvää tutkimusnäyttöä käytetyn teknologian hyödyllisyydestä on esimerkiksi seuraavista:

* terveysriskien vähentäminen elintapoja parantavalla sähköisellä valmennuksella (ylipainon vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen, ravitsemuksen parantaminen, unen parantaminen, alkoholin käytön vähentäminen)

* henkisen hyvinvoinnin parantaminen sähköisellä valmennuksella

* pitkäaikaissairauksien hoidon tehostuminen ja potilaan omatoimisen hoidon paraneminen sähköisillä sairauden seurannan apuvälineillä (diabetes, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja lukuisat muut sairaudet).

Teknologia sinänsä ei tietenkään ole vaikuttavaa vai vaikuttamatonta. Jotta teknologia olisi vaikuttavaa, sen on oltava saatavilla, kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivaa ja käytettävyydeltään sellaista, että se ei vaadi mittavia taitoja. Lisäksi teknologisten sovellutusten käyttö tulisi kohdentua niille, joille hyöty olisi suurinta. Valitettavasti useat sovellutukset ja ”härpäkkeet” eivät täytä näitä vaatimuksia. Esimerkiksi päivittäin juoksua harrastava hyväkuntoinen nuori kansalainen ei ainakaan terveyden kannalta hyödy askelmittarista. Sen sijaan ylipainoinen kohonneen diabetesriskin henkilö voisi suurestikin hyötyä oman liikuntansa seuraamisesta, mutta ei välttämättä hanki sellaista.

Tärkeää on, että terveyteen vaikuttavat sovellutukset ovat mahdollisimman laajalti saatavilla. Esimerkiksi Duodecimin tuottaman sähköisen terveystarkastuksen teki Elämä pelissä tv-ohjelman yhteydessä yli 300 000 kansalaista ja ohjelman tarjoamia sähköisiä valmennuksia otti käyttöön lähes 50 000. Kaksi vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa kyselyyn vastanneet olivat parantaneet eliniän ennustettaan lähes vuodella. Erityisen kiinnostavaa oli, että ohjelmasta näytti eniten hyötyneen vähemmän koulutusta saaneet, joilla tutkimusten mukaan onkin enemmän parannettavaa terveyden edellytyksissä.

Erityisen tärkeässä roolissa kansalaisia hyödyttävän terveysteknologian käyttöönotossa ovat terveydenhuollon ammattilaiset. Terveyden ja sairauksien hoitoa parantavan teknologian tulisi olla osa hoitoa, jolloin se sekä auttaa ammattilaisia työssään että tehostaa annettua hoitoa ja ohjausta. Suunnitelmallisella terveyden ja sairauksien seurantaan tarkoitettujen teknisten apuvälineiden käytöllä voidaan edistää terveitä elämäntapoja, seurata pitkäaikaissairauksia ja saada potilaat vastuullisiksi omasta sairaudestaan. Jotta ammattilaisille olisi helpompi tietää, mitä teknologista apuvälinettä potilaalle suosittelee, tarvitaan myös lisää erilaisten teknologioiden soveltuvuuden arviointia.

Osmo Saarelma, LL yleislääketieteen erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys
osmo.saarelma@kolumbus.fi, puh 040 546 3991