Mistä narusta vetää? Alkoholiongelmaisen potilaan hoitoon motivointi

Erilaisten hoitovaihtoehtojen tarjoaminen motivoi usein monia erilaisia hoitovaihtoehtoja kokeilleita potilaita. Potilaan ymmärtävä ja myötätuntoinen kohtaaminen haastavassa tilanteessa on tärkeää. Varsinkin kun potilaan tilanteeseen liittyy epäonnistumista, häpeää ja piilottelua.

Alkoholiriippuvuus, mikä on alkoholin ongelmakäytön vaikein muoto, koskettaa noin 10 % suomalaista: yleisyytensä perusteella kyseessä on kansansairaus.

Alkoholiriippuvuus on aivojen sairaus. Mitä enemmän henkilö juo, sitä enemmän hän tarvitsee – toleranssi kasvaa, hallinta heikkenee ja juominen jatkuu. Potilas kamppailee vähentämisen ja lopettamisen kierteessä.

Mitä tehdä, kun potilaan hoitomotivaatio takkuaa?

Varhainen tunnistaminen ja asian kunnioittava puheeksiottaminen vaikuttavat potilaan hoidon alkusysäykseen. Riippuvuussairauksiin liittyy usein korkea retkahdusriski ja muutosmotivaation vaihtelu. Alkoholin käytön vähentämiseen tai sen lopettamiseen tarvitaan potilaan omaa motivaatiota. Ulkoapäin tuleva liika muutospaine voi vain pahentaa potilaan tilannetta. Ammattilainen voi omalla työotteellaan joko tukea tai heikentää potilaan muutosvalmiutta.

Motivoiva haastattelu työotteena on suositeltava lähestymistapa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Motivoivan haastattelun peruspilarit ovat empaattinen ja myötätuntoinen työote, potilaan alkoholin käyttöön liittyvän ristiriidan tunnistaminen, muutosvalmiuden herättely, vahvistaminen ja tukeminen.

Muutosvalmius ei ole potilaan ominaisuus, vaan herkästi muuttuva tila, joka vaihtelee esiharkinnasta ylläpitovaiheeseen, jopa vastaanottotilanteessa. Potilaan eri muutosvalmiuden vaiheita ja muutoksen yksilöllistä merkitystä voidaan helposti tukea motivoivan haastattelun tekniikoilla, joista Castrénin luennolla esitetään käytännön esimerkkejä ja potilastapauksia.

Erilaisten hoitovaihtoehtojen, kuten esimerkiksi portaittain vähentäminen, kohtuukäytön opetteleminen saattavat motivoida potilasta enemmän kuin täysraittius. Jo pienikin alkoholimäärien vähennys yleensä kannustaa potilasta muutokseen, vähentää haittojen määrää, parantaa potilaan työkykyä ja kohentaa potilaan elämänlaatua.

Sari Castrén
FT, erikoistutkija, psykologi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakka, rahapeli ja riippuvuus -yksikkö
PL 30, 00271 Helsinki
029 524 8525; sari.castren@thl.fi