Hoitotulosten laadunseuranta on vähitellen tulossa mahdolliseksi

Irtoaako lonkkaproteesi, uusiiko tyrä, ovatko syöpien ja diabeteksen hoitotulokset samanlaisia kuin naapurisairaalassa? Onko leikkauskomplikaatioiden määrä kohtuullinen? Terveyspalveluja tarvitsevaa potilasta kiinnostaa tai ainakin tulisi kiinnostaa erityisesti se, minkälaisin tuloksin ja riskein hänen vaivansa voi tulla hoidetuksi. Laadusta puhuminen on kuitenkin tarkoittanut lähinnä sujuvia hoitoprosesseja, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja potilaan hyvää kohtelua, koska varsinaisten hoitotulosten seurantaan on ollut hyvin vähän työkaluja. Nyt tiedonsaannin ja laadunseurannan mahdollisuudet ovat paranemassa tautikohtaisten laaturekisterien yleistymisen myötä.

Lääkäreiden on ollut hankalaa antaa potilaiden hoidon laatua koskeviin kysymyksiin tarkkoja vastauksia, koska riskeistä ja tuloksista on usein kerrottava näppituntuman ja muualta saatujen seurantatietojen tai satunnaisten otantatutkimusten esim. väitöskirjatutkimusten pohjalta. Muualla tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voi kuitenkaan aina ole yleistää, vaan todellisuudessa joka yksikön tulisi tietää oma suorituskykynsä. THL:n alaiset kansalliset rekisterit, kuten syöpärekisteri ja implanttirekisteri, antavat pääasiassa hallinnon käyttöön soveltuvaa tietoa demografisista tekijöistä ja hoidon lopputulemasta. Rekisterit saattavat osoittaa sairaaloiden välillä eroja esim. syöpäkuolleisuudessa tai implanttien pysyvyydessä, mutta niiden avulla ei helposti paljastu, mistä laatuerot johtuvat. Monet hoitojen kehittämisestä kiinnostuneet lääkärit pitävät itse kirjaa joidenkin potilasryhmien hoidon tai leikkaustyyppien tai uusien hoitomuotojen tuloksista ja haittavaikutuksista. Sen kaltainen tulosten seuranta on hankalaa ja epätäydellistä, jonka takia lääkärit ovat jo vuosien ajan toivoneet sähköisiä, mieluiten kansallisia laadunseurantajärjestelmiä käyttöönsä.

Tautikohtaisten, sairaskertomusjärjestelmiin integroitujen laaturekistereiden rakentaminen on vihdoin yliopistosairaaloiden johdolla käynnistynyt laajamittaisesti. Tautikohtaisuus tarkoittaa sitä, että rekisteriin kirjataan vastaanottokäynnin, leikkauksen tai muun hoitointervention aikana ne hoitoon liittyvät yksityiskohdat, joiden optimaalisella toteutumisella voi olla merkitystä hoidon tulokselle. Rekisterin avulla voidaan nähdä reaaliaikaisesti, heijastuuko jokin toimintatavan muutos tuloksiin. Jokainen voi seurata oman yksikön toiminnan tuloksia tai omaa suoriutumistaan suhteessa koko yksikköön. Laatua mittaavia tunnuslukuja, kuten tyyppikomplikaatioiden määrää leikkausten jälkeen, voi vertailla julkaistujen tutkimusten ja parhaiden saavutettujen tulosten kanssa. Oma tai oman yksikön suoritustaso on siis helppo tarkistaa.

Naapurimaillamme Ruotsilla ja Tanskalla on vuosikymmenien etumatka laaturekistereiden antaman tiedon käyttämisessä ja hyviä kokemuksia siitä, miten yksiköiden välinen vertailu auttaa löytämään parhaat käytännöt kaikkien sovellettaviksi. Vertailtavuus tekee myös todellisen laadusta kilpailun mahdolliseksi. HYKS:ssä on aloitettu, käynnistymässä tai suunnitteilla jo yli 30 rekisteriä. Kansallisia, sairaaloiden välisen vertailun mahdollistavia laaturekistereitä joudumme valitettavasti vielä odottamaan. Yliopistoklinikat kuitenkin pyrkivät tulevaisuutta ajatellen tekemään yhteistyötä rekistereiden rakentamisessa, koska vain yhtenäiset linjat tiedonkeruussa tuottavat vertailukelpoista tietoa.

Yhteystiedot:

Jaana Vironen
P. 050 4422892
jaana.vironen@hus.fi