Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto: Kekomäki keskittäisi kirurgian paljon leikkauksia tekeviin sairaaloihin
Keskittämällä kirurgisia toimenpiteitä isoihin yksiköihin leikkauksia voidaan tehdä enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin, vaikka tästäkin säännöstä on poikkeuksia. Näin sanoo professori Martti Kekomäki, jolle myönnetään Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto. Hänet palkitaan pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstään terveydenhuollon johtamisen ja terveystaloustieteen periaatteiden edistäjänä. Palkinnon saajan valinneeseen valiokuntaan kuuluvat Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajat.
Martti Kekomäki on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kouluttaja ja asiantuntija terveydenhuollon ekonomian, menetelmien ja johtamisen aloilla. Hän on ollut HUSin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori. Koulutukseltaan hän on kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri. Terveydenhuollon ammattilaisia hän on kouluttanut johtajiksi neljännesvuosisadan ajan. Hän toimi pitkään myös terveydenhoidon menetelmien arviointiyksikön Finohtan kliinisenä konsulttina ja toimii edelleen aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.
- On eri asia, tehdäänkö sairaalassa tietyntyyppisiä leikkauksia vuodessa viisi vai viisikymmentä, Kekomäki havainnollistaa keskitetyn kirurgian vahvuutta. Samoja toimenpiteitä paljon tekevät kirurgit kehittyvät, koska kokemus karttuu. Jos leikkauksia tehdään harvoin, riskit ovat suuremmat ja virheet todennäköisempiä. Harjoitus tekee tässäkin mestarin.
Erityisen hyvään tuottavuuteen Suomessa on päästy sairaaloissa, joissa toimintamallia on kehitetty aloitteellisesti. Kekomäki ottaa yhdeksi esimerkiksi HUSin suhteellisen pienen Porvoon sairaalan, jonka toimintamalliin kuuluu anestesiavalmistelu leikkaussalin ulkopuolella ja nopea kotiuttaminen. Leikkauksen jälkeen potilas on aktiivinen kuntoutuja, jolla on oma tahto parantua. Kekomäen mukaan varsinkin iäkkäiltä vuoteeseen jääviltä ihmisiltä häviää lihasmassaa monen prosentin vuorokausivauhtia, mikä pitkittyessään vaarantaa jopa leikkaustuloksen.
Terveydenhuollon vertailuanalyysejä kannattaa Kekomäen mielestä tehdä, sillä hyviä ja huonoja käytäntöjä löytyy samastakin maasta. Terveydenhuoltoa uudistettaessa on hyödyllistä katsoa myös, mitä muut länsimaat ovat tehneet, oli sitten kyseessä johtajuus, tietotekniset ratkaisut tai hoitomenetelmien valinta.
Tasavertaisuus on kaikkien oikeus
Hoitotoimenpiteiden keskittämiseen liittyy rahoitus. Kekomäki kannattaa terveydenhuollossa julkista rahoitusta ja yhden kanavan rahoitusmallia, joka kattaisi käytännössä kaikki sairauden ja sen hoidon synnyttämät kustannukset. Yksityispuolen terveyspalveluita ihmiset voivat sitten ostaa omalla rahallaan. Järjestelmää rakennettaessa erilaisten hallintokerrosten määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä eikä alueellisen tasa-arvon tavoitteesta saa lipsua.
- Olen täysin epäpoliittinen henkilö, ja näen markkinatalouden toimivan hyvin monessa asiassa. Terveydenhuoltoon se sopii huonosti, koska sekä tuotteen että asiakkaan määritteleminen on julkisrahoitteisessa terveydenhuollossa vaikeata. Terveydenhuollon rahat eivät saa joutua markkinoiden hallintaan. Palvelusopimuksia koskeva riitely kuormittaa jo nyt oikeuslaitostamme.
Hoito pitää mitoittaa potilaan kliinisen tarpeen - ei tulojen, asuinpaikan tai koulutustason - mukaan. Jopa Yhdysvalloissa kansalaisten tasa-arvo on yksi koko terveydenhuollon laadun mittapuista. Kekomäkeä huolettaa yhteiskunnan polarisoituminen, terveyserojen kasvu ja lääkäreiden pako terveyskeskuksista, mikä sentään on viime vuosina hidastunut.
- Ihmisiä ei saa jakaa vuohiin ja lampaisiin. Terveydenhuolto on ainoa alue, jossa meillä on vastuu vähimmistä veljistämme. Ikäihmistenkin tulee voida tuntea itsensä täysiarvoisiksi kansalaisiksi. Terveydenhuollossa risteytyy koko ihmiselämän kirjo syntymästä kuolemaan, rahasta sen puutteeseen, toivosta epätoivoon. Toivon säilyttäminen on keskeistä parantumisessa, pelkkä tekniikka ja hoitaminen eivät kaikkea ratkaise, Kekomäki sanoo.
Jokaisella on myös vastuu terveydestään huolehtimisesta. Ihmisiä tulee kannustaa terveyttä edistäviin jokapäiväisiin valintoihin myönteisellä tavalla.
Johtaminen laadun parantamista
Kaikki johtaminen on muutoksen johtamista, mutta terveydenhoidon johtamisessa Kekomäki korostaa eroavuutta suuryrityksen johtamiseen. Terveydenhoidossa johtaminen on ennen kaikkea hoidon laadun jokapäiväistä parantamista.
Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on tunnustus huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä. Se on myönnetty vuosittain Lääkäripäivien aikana vuodesta 1981 lähtien. Professori Martti Kekomäki pitää palkinnon luovutuksen yhteydessä Lääkäripäivillä 10.1.2013 juhlaluennon aiheesta "Uuden kynnyksellä". Palkinnon luovuttavat Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Jari Sokka.
Lisätietoja:
Professori Martti Kekomäki, puh. 050 358 1448, martti.kekomaki@fimnet.fi
Ylilääkäri Anne Lamminpää, Pohjola Vakuutus, puh. 010 253 2418, anne.lamminpaa@pohjola.fi