HUOM: Tämä sivu kertoo vuoden 2013 tapahtumasta. Siirry uusimmalle sivulle »

Uusi työsuojeludirektiivi ei vaikeuta magneettikuvausta

Euroopan unionissa valmistellaan sähkö- ja magneettikenttiä rajoittavaa työsuojeludirektiiviä, joka tulee voimaan vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä.  Direktiivi määrittelee muun muassa enimmäisarvot työntekijän altistumisesta sähkö- ja magneettikentille. Enimmäisarvojen ylitys on uudessa työsuojeludirektiivissä sallittua silloin kun altistuminen aiheutuu potilaskuvauksiin käytettävästä magneettikuvauslaitteesta ja kuvaus on välttämätön.

Magneettikuvaukselle annettua erivapautta perustellaan sillä, että kyse on nopeasti kehittyvästä tekniikasta, ja kuvauksesta on huomattavaa hyötyä potilaille. Magneettikuvaukset tehdään valvotussa työympäristössä, jossa työsuojelu voidaan varmistaa muilla tavoin kuin pysymällä tiukasti enimmäisarvojen alapuolella.

Voimakkaat magneettikentät ovat haasteellisia potilastyössä

Magneettikuvauksessa terveydenhoitohenkilökunnan ongelmana ovat voimakkaat magneettikentät. Nopeat magneettikentän muutokset voivat aiheuttaa hermojen sähköärsytystä ja radiotaajuiset pulssit kudosten lämpenemistä. Altistuminen yli 2 teslan (T) staattiselle magneettikentille voi aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia kuten huimausta, näköhäiriöitä eli magnetofosfeeneja ja keskittymisvaikeuksia.  Silmän ja käden koordinaatio voi heikentyä, joka voi vaikeuttaa kuvausten aikana tehtävää kudosnäytteenottoa ja muita tarkkuutta vaativia lääketieteellisiä toimenpiteitä. 

Magneettikuvaukseen liittyvät oireet johtuvat lähinnä ihmisen liikkeestä staattisessa magneettikentässä ja liikkeen synnyttämistä sähkökentistä kehon sisälle. Huimausoireiden syy on sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriintyminen liikkeen aiheuttaman sähkökentän johdosta, Myös magneettisella voimalla voi olla vaikutusta tasapainoelimeen. Magneettikentistä johtuvat oireet ovat yleensä hetkellisiä ja loppuvat, kun voimakkaasta kentästä poistutaan.

Suomessa on toistaiseksi käytössä vain sellaisia laitteita, joiden käytössä ei ole tarvetta altistumisrajojen merkittävään ylitykseen. Uudet kuvaustekniikat edellyttävät kuitenkin jatkuvaa seurantaa ja arviointia potilaiden ja työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Lisätietoja:

Kari Jokela, Tutkimusprofessori

Säteilyturvakeskus (STUK)

GSM 040 199 0570