HUOM: Tämä sivu kertoo vuoden 2013 tapahtumasta. Siirry uusimmalle sivulle »

Muljahtelu ja tykyttely – harmillinen haitta vai kuolemanvaara?

Lähes kaikilla ihmisillä esiintyy jossain elämänvaiheessa rytmihäiriöitä. Niiden vakavuus vaihtelee vaarattomista lisälyönneistä henkeä uhkaaviin kammiorytmihäiriöihin. Ajatus siitä onko kyseessä vaarallinen rytmihäiriö vai harmiton haitta ohjaa tutkimusten laajuutta ja aikataulua. Sydänsairaan potilaan tai hemodynaamisesti merkittävän rytmihäiriön lisätutkimukset pitää tehdä kiireellisesti.

Rytmihäiriön spesifinen diagnoosi edellyttää aina EKG-rekisteröintiä oireen aikana. Läheskään aina rytmihäiriön aikaista EKG-dokumenttia ei ole käytettävissä. Tällöin lepo-EKG voi paljastaa rytmihäiriön mekanismin tai/ja alustavan diagnoosin (mm. Delta-aalto, Q-aalto, eteis-/kammiolisälyönti, LVH, pitkä-QT). Mikäli potilaan sydän on terve ja lepo-EKG normaali, ei ole esiintynyt tajunnanmenoa rytmihäiriön aikana eikä suvussa ole nuorella iällä äkkikuolemia on rytmihäiriöoire todennäköisesti hyvänlaatuinen.

Pyörtyminen rytmihäiriön aikana tai rasituksessa ilmaantuva rytmihäiriö ovat merkkejä vaarallisesta rytmihäiriöstä. Rytmihäiriöselvitykset sydänsairauden tai -leikkauksen jälkitilan yhteydessä tulee tehdä ripeästi. Myös rytmihäiriön ilmaantuminen sairastetun sydäninfarktin jälkeen on vaarallinen kunnes toisin osoitetaan. Suvussa tapahtuneet, sydänperäisiksi sopivat, kuolemantapaukset nuorella iällä (<40-v) herättävät epäilyn perinnöllisestä rytmihäiriö- tai sydänlihassairaudesta. Rytmihäiriön oireettomuus ei ole tae vaarattomuudesta. Oireettomaankin eteisvärinään liittyy aivohalvausriski ja sydäninfarktin sairastaneen potilaan vähäoireinen runsas kammiolisälyöntisyys lisää äkkikuolemariskiä.

Rytmihäiriöitä hoidetaan useimmiten ensisijaisesti lääkityksellä. Poikkeuksena ovat potilaat, joiden oireet johtuvat oikoradasta tai kaksijakoisesta eteiskammiosolmukkeesta. Näiden potilaiden kohdalla parantavalla katetriablaatiohoidolla vältytään pitkäaikaisen lääkehoidon aiheuttamilta haitoilta. Lääkehoidon ollessa tehotonta katetriablaatiolla voidaan usein lievittää/poistaa rytmihäiriöiden aiheuttamia oireita (kammiolisälyönnit, eteisvärinä/-lepatus/-takykardia). Mikäli rytmihäiriön tai taustalla olevan sydänsairauden arvioidaan aiheuttavan merkittävän rytmihäiriöperäisen kuolemanvaaran, asennetaan potilaalle rytmihäiriötahdistin.

Suurimmalla osalla rytmihäiriöistä kärsivistä potilaista alustava diagnoosi ja arvio rytmihäiriön aiheuttamasta riskistä ja hoitovaihtoehdoista voidaan tehdä huolellisen anamneesiin, kattavan statuksen ja lepo-ekg:n perusteella. Pyörtyminen rytmihäiriön yhteydessä, taustalla oleva sydänsairaus tai sen epäily tai poikkeava sukuanamneesi indisoivat kiireelliset lisätutkimukset erikoissairaanhoidossa.

Lisätietoja:

LL, Kardiologian erikoislääkäri Olli Arola

TAYS Sydänkeskus Oy

PL 2000

Teiskontie 35 33521 TAMPERE

03-31166032

olli.arola@sydankeskus.fi