Lääkäripäivien tiedotteet syynissä

Terveystoimittajat ry:n raati on arvioinut Lääkäripäivien esiintyjien lehdistötiedotteet ja valinnut niistä parhaat. Ykköseksi nousi LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Juho Lehdon tiedote Kuolevan potilaan hengenahdistusta voidaan lievittää.

Lehdon tiedote kertoo aiheestaan napakasti ja ymmärrettävästi, ja se on sellaisenaan lähes julkaisuvalmis juttu. Erityisen ansiokasta on, että hän tarkastelee aihetta niin potilaan, lääkärin kuin hoitohenkilökunnan kannalta.

Näkökulma on kokonaisvaltainen ja ohjeet käytännöllisiä. Ne ulottuvat potilaan asennon korjaamisesta morfiinin annosteluun sekä äärimmäiseen keinoon, potilaan nukuttamiseen saakka.

Tiedotteen sanomaan sisältyy rauhoittava tieto, että hengenahdistusta voidaan aina jotenkin lievittää. Lukija tietysti toivoo, että näin myös käytännön hoitotyössä tapahtuu.

Loppulauseessa tiivistyy Lehdon tapa kunnioittaa potilaan näkökulmaa: "Hoito, jonka potilas kokee auttavan, on oikea."

Korvatulehdus kova haaste

Myös LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koiviston ja dosentti, lastentautien erikoislääkäri Aino Ruoholan teksti on tiedotteiden kärkeä.

Korvatulehdus on koetinkivi kokeneellekin – Tarkkuutta diagnostiikkaan, malttia antibiootin käyttöön on taitavasti ja huolellisesti rakennettu. Se kertaa käytännönläheisesti korvatulehduksen diagnostiikan ongelmia, väärän diagnoosin haittoja ja muistuttaa vanhempien roolista lapsen sairastuessa. Kipeän lapsen kivunhoito on hoitotoimenpiteistä kiireisin. Vanhemmat voivat antaa kipulääkkeen itse.

Lasten välikorvatulehdukset ovat medioissa usein esillä, mutta aihe on aina ajankohtainen ja tärkeä. Korvatulehdukset herättävät huolta ja ahdistusta perheissä. Siksi tiedotteen loppulause on huojentava: Korvatulehdusten osalta lähes aina pahin on ohi, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.

Onnistunut tiedote on toimittajalle korvaamaton apuväline. Nokso-Koiviston ja Ruoholan teksti on kieltä, jota yleistoimittajakin ymmärtää. Tiedote on itsessään niin ehjä, että se on lähes valmis juttu.

Nuorisolääkäreistä pulaa

LT Elina Hermansonille, jonka aiheena oli Syrjäytynyt/syrjäytetty nuori terveydenhuollossa: Entä jos palkkaisimme

Teksti on pikemmin keskustelevaa kuin napakan tiedotemaista. Se voi toimia pohjana laajemman jutun ideoinnille, mutta varsinaista "uutiskärkeä" siinä ei ole.

Tiedotteen erityinen ansio on, että se käsittelee äärimmäisen tärkeää ja usein unohdettua aihetta, nuorten terveysongelmien hoitoa. Hermanson kertoo vakuuttavasti ja koskettavasti kokemuksistaan nuorisolääkärinä.

Hän korostaa luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin luomista. "Minä keskityn tutustumaan nuoreen ja siihen, löytyykö jotain, missä lääketiede voisi olla avuksi." Kirjoittaja arvostaa myös hoitajatyöpariaan ja korostaa moniammatillisia neuvotteluja: "Yhdessä osaamme enemmän."

Hermanson sai raadin vakuuttuneeksi, että nuorisolääkäreitä tarvittaisiin Suomessa kipeästi lisää.

Viestintä on turvallisuustekijä

Varsinaisen tiedotekisan ulkopuolelta raati antoi kunniamaininnan TtT, professori Tarja Kettuselle tiedotteesta Miten lääkäri voi omalla viestinnällään parantaa potilasturvallisuutta? käsittelee potilas-lääkärisuhteen yhtä ydinaluetta, vuorovaikutusta ja keskustelun merkitystä potilasturvallisuudessa.

Kun lääkäri ja potilas kohtaavat, lyhyen käynnin aikana on ehdittävä käsitellä paljon tietoa, jota potilaan voi monesti olla vaikea hahmottaa. Pelissä on myös tunteita, sillä potilaalle kyse on usein ikävistä ja ahdistavista asioista. Hoitosuhteessa lääkäri on sairauden ja terveyden asiantuntija, potilas taas oireidensa ja oman elämänsä asiantuntija.

Kettunen käsittelee aihetta monipuolisesti sekä potilas-lääkärisuhteen että terveydenhuollon eri ammattiryhmien yhteistyön näkökulmasta. Onnistunut vuorovaikutus auttaa potilasta ymmärtämään ja noudattamaan hoito-ohjeita, lisää potilaan ja lääkärin tyytyväisyyttä sekä on yhteydessä potilaan kokemaan terveydentilaan.

Kettusen pohdiskeleva ja monipuolinen tiedote innostaa toimittajaa tarttumaan aiheeseen ja etsimään juttuun oman tulokulmansa. Kettunen tuo esiin myös viestintään liittyviä haasteita sekä etsii ratkaisuja. Tiedotteen tekstistä välittyy tutkijan oma innostus ja kiinnostus aiheeseen.

Tiedotteen tehtävänä on antaa toimittajalle perustiedot käsiteltävästä aiheesta sellaisessa muodossa, että hän ymmärtää tekstin sisällön ja ydinviestin. Tältä pohjalta hän voi arvioida, onko aiheesta syytä kirjoittaa lehdessä tai muussa tiedotusvälineessä: onko se juuri tämän tiedotusvälineen yleisölle tärkeää ja kiinnostavaa tietoa.

Hyvässä tiedotteessa tärkein asia on heti alussa, ja aihetta avataan tekstissä mahdollisimman käytännönläheisellä tavalla. Tarpeettomia sivistyssanoja vältetään. Lukijalle tulee tunne, että kirjoittaja haluaa kertoa asiaa juuri hänelle. Teksti houkuttelee lukemaan eteenpäin.

Raati: pj. Ilpo Salonen, Otavamedia, Leena Filpus, free, Anu Tilander, Hammaslääkärilehti