Korvatulehdus on koetinkivi kokeneellekin: Tarkkuutta diagnostiikkaan, malttia antibiootin käyttöön
Antibiootti on oikea hoito lapsen äkilliseen välikorvatulehdukseen, mikäli diagnoosi on varma. Tämä tiedetään tutkimuksista, kuten myös se, ettei mikään oire, edes korvakipu, ole varma merkki korvatulehduksesta. ”Korvaan katsominen” ei ole liukuhihnatoimenpide eikä kokeneinkaan lääkäri pysty tekemään luotettavaa korvatulehdusdiagnoosia ilman huolellista tutkimusta. Väärillä diagnooseilla ja turhaan aloitetuilla antibioottikuureilla voi olla haitallisia seurauksia. On hyvä muistaa, ettei antibiootti hoida tulehdukseen liittyvää kipua. Kipeän lapsen kivunhoito on kiireellisintä. Kipulääkkeen vanhemmat voivat antaa itse kotona.
Korvatulehdusta potevilla lapsilla on oikeus oikeaan diagnoosiin ja siksi lääkäreille tulee antaa mahdollisuus tehdä diagnoosi luotettavasti. Punoitus ei riitä diagnoosiin eivätkä kaikki korvalöydökset tarvitse antibioottihoitoa. Oireileva lapsi vaatii lääkärin kokonaisvaltaista sairauden ja yleistilan arviointia, ei pelkästään korvaan katsomista. Koska ylidiagnostiikalla on selvästi haitallisia seurauksia, tulee epäselviä diagnooseja välttää. Varmuuden vuoksi antibioottihoitoa ei tule aloittaa.
Ylidiagnostiikalla haitallisia seurauksia
”Korvalapsi” aiheuttaa ymmärrettävästi suurta huolta perheessä. Korvatulehdusten ylidiagnostiikka voi kuitenkin leimata lapsen tarpeettomasti ja johtaa turhiin antibioottikuureihin. Ylidiagnostiikka voi johtaa myös tarpeettomaan tärykalvoputkitukseen. Putkituspäätös perustuu usein aikaisempaan sairaushistoriaan, joten toimenpidearvioon voi vaikuttaa myös yksittäinen virheellinen diagnoosi. Virheellinen korvatulehdusdiagnoosi voi myös viivästyttää lapsen oireilun todellisen syyn havaitsemista.
Kipulääke on kiireellisintä
Korvatulehdusepäily syntyy usein valvotun yön aikana. Vanhempien kannattaa antaa kipulääkettä heti kotona lapsen olon helpottamiseksi. Oirelääkitys ei haittaa diagnoosin tekemistä. Mikään yksittäinen oire ei kuitenkaan ole varma merkki korvatulehduksesta, joka kehittyy lähes pelkästään flunssaoireiden yhteydessä. Tärkein syy hakeutua lääkäriin on lapsen poikkeava yleisvointi, joka herättää huolta vanhemmissa. Jos lapsi ei ole vakavasti sairas, oirelääkityksen avulla voi odottaa 1-2 päivää, jotta pääsee omalle lääkärille, joka on paras tuki lapsiperheen sairauskierteessä.
Lääkärikäynillä on tärkeätä, että vanhemmat keskittyvät lapseen ja luovat hänelle turvallisuuden tunteen. Kun korvat tutkitaan, eniten kipua aiheuttaa lapsen liikkuminen. Siksi vanhempien tulee pitää lasta turvallisen lujassa syliotteessa, jolloin pelokaskin lapsi usein rauhoittuu.
Lääkäreille annettava paremmat mahdollisuudet luotettavaan diagnostiikkaan
Lääkärit tarvitsisivat korvan tutkimiseen monissa toimipisteissä parempia välineitä, joiden kustannukset ovat vain pieni osa vastaanottotoiminnan kokonaiskuluista. Jokaisella lääkärillä tulisi olla käden ulottuvilla laadukas korvalamppu, tympanometri ja välineitä vaikun poistoon. Lääkäreille tulisi myös antaa riittävästi aikaa potilaita varten sekä yksittäisellä käynnillä että seurantaa varten. Uusi käynti on potilaalle parempi vaihtoehto kuin pikaisesti tehty epäselvä diagnoosi.
Lääkäripäivillä on koulutusta korvatulehduksen diagnostiikasta, joka on usein vaativaa jopa kokeneelle lääkärille. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä korvalääkärit ja lastenlääkärit. Koulutuksessa korostetaan, että pelkkä tärykalvon punoitus ei riitä diagnoosiin. Märkäinen erite ja tärykalvon pullotus ovat luotettavia merkkejä äkillisestä välikorvatulehduksesta. Lisäksi lääkäreitä muistutetaan taudin luonnollisesta kulusta: tulehduseritteen häviäminen voi kestää jopa pari kuukautta. Perusterveen lapsen korvatulehduksen paranemista voidaan siis odottaa rauhassa ilman toistuvia antibiootteja. Flunssan aikana on turha aloittaa antibioottia, joka ei paranna virustautia eikä myöskään estä korvatulehduksen kehittymistä.
Korvatulehdus koskettaa lähes kaikkia perheitä
Korvatulehdukset ovat kirjaimellisesti kipeä ongelma lapsiperheissä. Noin 80 prosenttia lapsista sairastaa ainakin yhden korvatulehduksen ja noin 15 prosenttia lapsista kärsii toistuvista korvatulehduksista. Vanhempien on kuitenkin hyvä tietää, että lähes aina pahin on ohi, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.
Lisätietoja:
Aino Ruohola
Dosentti, Lastentautien erikoislääkäri, TYKS, Lastenklinikka
puh: 040 – 738 7358 (ti 8.1. klo 16-20, ke 9.1. klo 8-18, to 10.1. klo 8-12, 16-18, pe 11.1. klo 8-18)
Johanna Nokso-Koivisto
LT, Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, HYKS, Korvaklinikka
puh: 050-4271483 (ti 8.1. klo 16-20, ke 9.1. klo 8-16, to 10.1. klo 12-16, pe 11.1. klo 12-16)
Käypä hoito -suositus potilasversioineen (Korvatulehdus lapsilla – äkillinen välikorvatulehdus): www.kaypahoito.fi/potilas